Tänään olkoon perjantai 4.3.2011. Unkarin tyttäret ovat ottaneet itselleen matkanalkajaisiksi uuden harrastuksen: syömisen. Ruoka on niin edullista, ettei opiskelijankaan kukkaron nyörejä kurista. Vatsa huokaa onnesta, ja ähkystä? Keittiö on siispä villasukkien lisäksi vaihtolasten paras kaveri.
Viimeisimpiä kouluretkiä:
Kävimme vierailemassa neuletehtaassa, joka on Saksalaista alkuperää: "März". Valtava tehdas valmistaa erittäin laadukkaita neuleita vaihe vaiheelta naisille (20%) ja miehille (80%). Olimme äärimmäisen iloisia, kun tehtaan johtaja informoi kierroksemme englanniksi! Käynti oli verrattain mielenkiintoinen kokemus, sillä se avarsi vaatetusalan oppijoiden mielikuvaa vaateteollisuuden suurtuotannosta.
Lisäksi vierailimme myös paikallisen silkkimaalarin luona. Pieni putiikki sijaitsi 10min. kävelymatkan päässä koululta, ja muistutti pienoista yhdenhuoneen galleriaa. "Maalaaja" valmisti erinäisiä tuotteita kuten huiveja, ponchoja, sekä joitakin paitoja/hameita/mekkoja. Hän maalasi valkoiselle silkille taideteoksen veroisia, yksityiskohtaisia, koristeellisia ja kauniita tuotoksia. Oli huomattavaa, että mm. ruusut esiintyivät kantavana teemana hänen töissään. Lisäksi hän käytti töissään myös swarovskin kristalleja (kiinnittäen liimalla kankaisiin), erilaisia helmiä sekä nauhoja. Työt olivat siis alusta loppuun käsityötä.
Kouluterveiset Kossuth Zsuzsanna:sta.
Erikoinen juttu nro1, nimittäin eväiden napostelu hämmentää suomalaisten kouluruokailutottumusten jälkeen. Päivittäin on oltava omia eväitä mukana, jotta jaksaa pakertaa klo 13-14 asti kunnes on mahdollista metsästää lounasta. Lisää eroavaisuuksia omaan kouluun löytyykin ompelusta. Tyttäret aloittivat ompelunsa burdan voimin, sillä peruskaavoituksen käyttö uupuu laisin. Hämmennys. Vaikka eihän tuo menoa haittaa. Alkuviikosta pääsimme myös kokeilemaan emalikorujen tekoa, jota tulemmekin jatkamaan ja maalaamaan vielä seuraavallakin viikolla.
Aurinkoinen ja herkullinen tervehdys,
Unkarin tytöt :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti