maanantai 28. maaliskuuta 2011

Hei hei Unkari.

Viikko meni joutuisasti ja kotiin paluuta odottaen.

Koulussa osa tytöistä pääsi kokeilemaan silkkimaalausta, osa viimeisteli emalityönsä.

Torstaina kävimme museossa. Esillä oli vanhoja perinteisiä unkarilaisia pukuja ja asusteita, niin kuvina kuin ihka oikeanakin. Sen jälkeen kävimme tutustumassa erääseen kellariin, jossa oli näytillä kaikenlaista sekalaista pikkutavaraa. Kyseessä oli Ördög Ferenicin keräilytavaranäyttely. Napit olivat miehen suosikki, ja sen kyllä huomasi. Erityisen mielenkiintoisia olivat vanhat silitysraudat ja ompelukoneet.

Perjantaina oli jäähyväisten aika. Koululla oli järjestetty kahvitustilaisuus, johon osallistui joitain opettajia ja oppilaita, jotka ovat olleet samoilla tunneilla kanssamme. Olimme valinneet 20 kuvaa parhaista hetkistä Unkarissa, jotka esitimme tilaisuudessa. Kuvat saivat toivotun reaktion, hymyileviä ihmisiä.Yksi koulun oppilaista oli valmistanut meille jokaiselle nuppineulatyynyn, jossa oli pieni ruusu Unkarin lipun väreissä. Perjantai-iltapäivä meni hymy kasvoilla. kun paistattelimme auringossa Tisza joen varrella. Päivä oli mitä onnistunein.

Lauantaina koittikin jo Suomeen paluu. Osa tytöistä meni katsastamaan Budapestia vielä viimeisen kerran ennen lentoasemalle lähtöä.

Nyt vaihto on jo takana. Kokemus oli aivan mahtava. 4 viikkoa kuin hujahti silmien ohi, ja nyt meistä jokainen kokemusta rikkaampana yrittää sopeutua takaisin arkeen.

Terveisin, Unkarin tytöt.

1 kommentti:

  1. Kiitos kirjoituksista Unkarin tytöt ja toivon että jatkatte viellä muistelua siltä reissulta, tässä blogissa! Kiinostaa myös koulun loppuaika, koska tunnutte olevan hyväsanaisia, laittakaa ihmeessä iloa meille lukijoille...;)

    VastaaPoista