Ja takaisin Suomessa

Nyt on jo viikko oltu taas Suomessa. Meni ihan hyvin viimeiset päivät Mariborissa. Käytiin koulukavereitten kanssa viettämässä aikaa ja oli hauskaa. Viimeisenä päivänä mentiin muutaman opettajan ja yhden oppilaskaverin kaverin kanssa syömään koulun vieressä olevaan paikkaan porukalla. Siinä sitten pidettiin hauskaa ja viimeiset jäähyväiset heitettiin.

Oli aivan mahtavat neljä viikkoa ja itse ainakin viihdyin todella hyvin. Vielä joku päivä palaan kauniiseen Mariboriin ja toivottavasti näen kaikki ihanat ihmiset samalla joihin ehdin tutustua. Tulee ikävä.

Matka Suomeen meni ihan hyvin. Oltiin melkein tunti myöhässä Helsingissä, muuten kaikki hyvin :)

Kotona jällen

Neljä viikkoa Prahassa meni tosi nopeasti, tuntui ettemme olisi olleet siellä kuin viikon. Nyt olemme jo palanneet koteihimme Suomeen.

Viimeiesen kouluviikon ohjelmana oli kankaanpainantaa, mutta pyysin päästä mielummin opettelemaan pitsinompelua, koska olen Suomessa painanut niin paljon kangasta. Tämä onnistuin, ja pitsiopettaja taisi olla vain mielissään. Viimeisenä perjantaina meidät vietiin vielä syömään ravintolaan.

Näiden viikkojen aikana ehdimme nähdä, kokea ja oppia paljon. Nähtävyyksiä ja museoita tuli kierrettyä niin kouluaikana kuin vapaallakin. Kuvassa olemme Prahan vanhassa kaupungissa sijaitsevan astronomisen kellon edessä.

Suosittelen lämpimästi vaihto-oppilaaksi lähtemistä kaikille, jos vain kielitaito riittää ulkomailla opiskeluun ja elämiseen.

Kolmas viikko Prahassa

On ollut mukava viikko. Koulussa ollaan suunniteltu ja muotoiltu vaatteita pirrustusten perusteella. Perjantaina kävimme rehtorin kanssa retkellä The Karlstejn linnassa. Linna oli hyvin vanha ja mielenkiintoinen. Kesti puolisentuntia kiivetä mäelle jolla linna sijaitsi.

Järgmine peatus: Helsingi

Tere, viimeistä viedään! Neljä viikkoa on lentänyt ohi hujauksessa ja huomenna olisi kotiinpaluun aika. Tänään oli viimeinen koulupäivä Tallinna Tööstushariduskeskuksessa, ja luokasta lähteminen, luokkalaisten hyvästeleminen ja opettajan halaaminen oli aika haikeaa. Okei, vaan kuukausi, mutta siinä ajassa on jo kerinnyt kuitenkin tottua ja kiintyä tähän paikkaan! Kuukausi Tallinnassa on ollut mahtava, harmittaa kyllä lähteä jo huomenna takaisin Suomeen.

Meillä ei ole ollut hirveästi aikaa kirjoitella tänne, kun näköjään on hurahtanut edellisestä postauksestakin jo ties kuinka kauan. Tässä välissä on kerinnyt tapahtua vaikka mitä, mutta toisaalta emme ole tehneet paljoa mitään ihmeellistä - päivät olemme viettäneet koulussa, illat kaupungilla kulkien. Tässä välissä myös puolet tästä neljän hengen porukastamme on kerinnyt sairastua, kun Anna vietti viikon kipeänä sängyn pohjalla ja Jasminkin muutaman päivän. Sara & Sanni ovat onneksi pysyneet terveenä!

Tallinn Music Weekin ensimmäisenä iltana törmäsimme Vabaduse Väljakilla satoihin ja satoihin kynttilöihin, joilla muistettiin Siperiaan karkotettuja ja vangittuja ihmisiä.

Tallinn Music Week -perjantai, olimme Mustpeade Majassa Vanhassakaupungissa. Anna, Sanni, Jasmin & Sara.

Tallinn Music Week -lauantai, jonka vietimme RockCafessa.

Yksi RockCafessa soittanut bändi, Outloudz (aivan mahtava, suosittelemme!).

Vanhaakaupunkia

Sanni & Jasmin Rocca al Maressa

Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseo, jossa Sara & Sanni piipahtivat eräänä päivänä.

Yksi koulutyömme. Meidän piti ensin muotoilla paperista nuken päälle luomus, sitten ommella se (kaikki tekivät samasta kankaasta). Tämä tulee koulun muotinäytökseen muutaman viikon päästä, harmi, ettemme pääse näkemään sitä catwalkilla! Designissa meillä oli ideana ydinvoimaräjähdyksen uhri.

Meidän koulumme (tai no, nyt jo entinen koulu).

Kävimme tänään myös tutustumassa Eesti Kunstiakadeemiassa (Estonian Academy of Arts).

Slovenia Maribor, Riikka

Tässä muutamia kuvia luontoretkeltä:

Viimeistä viedään!

..Luulisi, että kuukauksi on pitkä aika, mutta ei, minun viimeinen yöni on meneillään Mariborissa. Huomenna matkani jatkuu Ljubljanaan, josta lähden lauantaina Interrailille halki Euroopan! Heini, Ella ja Riikka palaavat Suomeen lauantaina.

Tänään oli viimeinen varsinainen koulupäivämme, joka käsitti retken läheiseen luonnonpuistoon. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ja me käppäilimme muut koululaiset ja opettajat seuranamme sanoinkuvaamattoman kauniissa ympäristössä. Bongailimme kaikkea elävää, ja jälleen tutustuimme uusiin mukaviin ihmisiin. Haikein mielin mietin, että koskahan tulen jälleen takaisin, koskahan nään tapaamani ihmiset uudestaan, jos edes näen. Joistakin hankaluuksista huolimatta oli aivan ihanaa olla täällä, ja kokea kaikki se mitä koki.

..Olisin myös lisännyt kuvia luontoretkestämme, mutta en saanut blogia toimimaan, joten ehkäpä joku matkaseurastani lisäilee myöhemmin.

Uusia tekniikoita

Koulussa olemme opetelleet uusia tekniikoita. Ensimmäisellä viikolla meillä oli korinpunontaa. Jokainen teki pyöreän pajukorin tuoreesta pajusta.

Punominen oli aika helppoa, kun pääsi vauhtiin.

Kuvassa valmiit korit. Nopeimmat ehtivät tehdä myös pomlazkat, eli virpomisoksien tapaiset pääsiäiskepukat.

Koulun opiskelijat olivat tehneet vähän vaativampiakin töitä. Nämä eivät ilmeisesti edes ole mitään oikeita tuotteita, vaan pelkkiä työtapaharjoituksia.

Toisella viikolla sai valita pitsinnypläyksen, ommellun pitsin tai kirjonnan. Kaikki valitsivat pitsinnypläyksen.

Nypläyksen perusasioita opeteltiin nypläämällä pieniä tuotteita puuvillalangasta.

Joskus nypylät menivät sotkuun.

Kissa oli nyplännyt ennenkin ja teki siksi vähän vaativamman työn.

Seuraavaa viikkoa varten olemme piirrelleet yksityiskohtia Prahan rakennuksista ja niitä on tarkoitus käyttää suunnittelun pohjana. Tarkempi tehtävänanto selviää huomenna.

Slovenia Maribor, Riikka

Viikonloppu saapuu Mariboriin ja asuntola hiljenee. Opiskelijat lähtevät koteihinsa viikonlopuksi, onneksi meillä on avain joka mahdollistaa kulkemisen asuntolan ja kaupungin välillä. Kouluviikko on mennyt nopeasti, oppilaat valmistelevat toukokuista muotinäytöstä ja luokassa on aika hälinä. Työt alkavat valmistua, silti ensi viikolle on vielä tekemistä, pääsin viime viikolla huovuttamaan ja suunnitelmissa on valmistaa laukku. Kevät etenee vauhdilla, aurinko lämmittää ja puut ovat kukassa.

Paljon kivoja asioita on tapahtunut. Viime viikonlopun vietimme Ljubljanassa jossa tunnelma on hyvin erilainen kuin täällä Mariborissa, turisteja on enemmän ja yöelämä on vilkasta. Tapasimme jopa muutaman suomalaisen matkaajan hostellissamme. Kävimme mm. Henri De Toulouse-Lautrecin taidenäyttelyssä ja Ljubljana Castlessa, näköalahissillä ylös, kävellen ja ihastellen maisemia alas. Matka oli mukava, mutta kiva oli palata myös takaisin Mariboriin jossa meidät tunnetaan kahviloissa.

Olemme opettajien ja oppilaiden kanssa käyneet messuilla esittelemässä koulua ja muutamalla tehdasvierailulla, en tiedä onko se kielimuuri vai kulttuuri ettemme aina tiedä mihin meitä ollaan viemässä. Viime torstaina muutama opettaja kysyi haluaisimmeko lähteä illalla johonkin fashion presentationiin, johon meidän mukava opettajamme oli lähdössä. Kysyimme tarvitseeko tilaisuuteen pukeutua sillä tapahtuma on illalla. ”Ei tarvitse, riittää kun on mukavat vaatteet yllä” oli vastaus. Illalla kävimme syömässä läheisessä pizzeriassa, tapasimme opettajat koulun pihalla, siististi pukeutuneina, lähdimme Celjeen. Pieni epäilys juolahti mieleen, onko tämä muotinäytös? Saavuimme perille kauniin vaalean historiallisen rakennuksen eteen, valospotit häikäisivät taivasta ja autosta ulos astuessamme ensimmäisenä näimme kauniita naisia iltapuvut yllään, siis muotinäytös… Jos olisimme tienneet tämän, olisimme valinneet vaatteemme paremmin, emme voineet kuin nauraa tilanteelle. Muotinäytöksessä oli eri edustajien vaatteita sekä muutamia valmistuneiden oppilaiden töitä. Ilta oli mukava, vaatteet kauniita ja nautimme, esityksen jälkeen tarjoiltiin shampanjaa ja mansikoita.

Tänään pääsimme tutustumaan kahteen lähivaatetehtaaseen, joista toinen oli Escada, tuntuu etuoikeutetulta nähdä kevään 2012 mallistoa.

Cajek ja joku random heittomerkki jossain.

Käytiin taas meiän feivoritti teepaikassa, varmaan sataa eri teetä. Tosi hyvää ja tuodaan ihanassa pikkukannussa. Siellä me nautiskeltiin. Luultavasti vielä useaan otteeseen, ennenkuin palataan loskan keskelle Suomeen.
Ollaan saatu tässä parin viikon aikana muutamat vaatteet valmiiksi ja tarkoitus olisi ensi viikolla käydä joillain englannin tunneillakin :)

Perjantaina olisi edessä tutustuminen johonkin tehtaaseen luokan kanssa. On ilmeisesti jossain hieman kauempanakin, mutta innolla odottaen. Itse lähinä sen takia kun koko luokka on lähdössä. Saadaan tehtyä meidän haastattelu-tehtävä siellä sitten pois alta.

Kovin nopeasti on mennyt aika, vielä olisi kyllä viihtynyt ihanissa kahviloissa, ravintoloissa ja ihanassa Mariborin kaupungissa.

Katsotaan, jos nää vielä keksisi meille jotain erikoista aktiviteettia :)

-Mariborin naiset

Hei hei Unkari.

Viikko meni joutuisasti ja kotiin paluuta odottaen.

Koulussa osa tytöistä pääsi kokeilemaan silkkimaalausta, osa viimeisteli emalityönsä.

Torstaina kävimme museossa. Esillä oli vanhoja perinteisiä unkarilaisia pukuja ja asusteita, niin kuvina kuin ihka oikeanakin. Sen jälkeen kävimme tutustumassa erääseen kellariin, jossa oli näytillä kaikenlaista sekalaista pikkutavaraa. Kyseessä oli Ördög Ferenicin keräilytavaranäyttely. Napit olivat miehen suosikki, ja sen kyllä huomasi. Erityisen mielenkiintoisia olivat vanhat silitysraudat ja ompelukoneet.

Perjantaina oli jäähyväisten aika. Koululla oli järjestetty kahvitustilaisuus, johon osallistui joitain opettajia ja oppilaita, jotka ovat olleet samoilla tunneilla kanssamme. Olimme valinneet 20 kuvaa parhaista hetkistä Unkarissa, jotka esitimme tilaisuudessa. Kuvat saivat toivotun reaktion, hymyileviä ihmisiä.Yksi koulun oppilaista oli valmistanut meille jokaiselle nuppineulatyynyn, jossa oli pieni ruusu Unkarin lipun väreissä. Perjantai-iltapäivä meni hymy kasvoilla. kun paistattelimme auringossa Tisza joen varrella. Päivä oli mitä onnistunein.

Lauantaina koittikin jo Suomeen paluu. Osa tytöistä meni katsastamaan Budapestia vielä viimeisen kerran ennen lentoasemalle lähtöä.

Nyt vaihto on jo takana. Kokemus oli aivan mahtava. 4 viikkoa kuin hujahti silmien ohi, ja nyt meistä jokainen kokemusta rikkaampana yrittää sopeutua takaisin arkeen.

Terveisin, Unkarin tytöt.

Levottomat jalat

Toinenkin viikko on mennyt nopeasti, kun koulussa työt etenevät hyvää vauhtia. Yksi liivi jo valmiina ja muutkin ovat päässeet jo vuorin työstämisvaiheeseen.
Täällä tosiaan harsitaan hyvin paljon. Ensin proto, sitten itse takkikangas ja lopuksi vielä silitysvaiheessakin saattaa joutua harsimaan paikoin. Tulee ainakin siistiä jälkeä! Opimme myös uusia pieniä niksejä joita opettajamme Ülle meille neuvoo.

Tällä viikolla olemme käyneet taas katsastamassa Tallinnaa. Täkäläisiä design-puoteja, kahviloita...
Keskiviikkona oli museopäivä. Kävimme Kadriorgin linnassa, joka ei niin säväyttänyt. Kesällä varmasti parempi käydä, kun puutarhakin on nättinä.
Linnasta jatkoimme Kumuun, Viron taidemuseoon. Teokset olivat aikajärjestyksessä alimmasta kerroksesta ylimpään. Pidimme eniten ylimmästä kerroksesta, jossa oli ajankohtaisten taiteilijoiden teoksia. Suosittelemme!

Tallinnassa on juuri meneillään Tallin music week. Eilen menimme Mustpeade Majalle, kuuntelemaan aika kokeellistakin musiikkia. Viimeisenä soitti suomalainen yhtye French Films!

Kadriorgin linna

Kumu

Jasmin, Anna & Sara

Kumussa


Vanhassa kaupungissa Sanni löysi itselleen oven. :)

Prague says: Dobry den!

Melkein viikko eletty kuvankauniissa Prahan kaupungissa. Ollaan päästy jo useampaan otteeseen kiertelemään kaupungilla, sekä oppaiden kanssa kuin myös itseksemme. Olemme käyneet muutamilla suurilla nähtävyyksillä, museoita tulemme kiertelemään enemmän ensiviikolla.

Kouluun olemme hyvin tiemme löytäneet, matka on vaivaiset 10 min. Vaihdon aikana saamme aina viikon aikaa tutustua uusiin ja erilaisiin käsityötekniikoihin, joita koulun opiskelijat opiskelevat nelisen vuotta kestävässä tutkinnossa.

Tämän ensimmäisen viikon olemme saaneet kokeilla sekä korinpunontaa sekä muuta pientä askartelua. Odotamme innolla tulevia viikkoja. Viikonloput ovat vapaita, mutta pelottaa jo ettei keretä nähdä kaikkea haluamaame. Kaupunki on hurjan mielenkiintoinen ja nähtävää on paljon!

-Hanna, Heini, Satu, Helmi ja Holly

Aktiivipäivä Mariborissa!

Tänään oli reissumme ensimmäinen tehdasvierailu. Matkasimme Mariborin toiselle laidalle, missä oli pienehkö lankatehdas, jossa ei suinkaan tehty lankoja vaan värjättiin, puolattiin ja tehtiin nauhoja. Yrityksen toiminnanjohtaja piti meille syventävän kierroksen halki värjäämön, värilaboratorion, toimistojen, puolaamon ja nauhatehtaan. Hän puhui oikein hyvää englantia, josta olimme tyytyväisiä, sillä ennen paikalle tuloamme emme kielimuurin takia olleet aivan varmoja, onko kyseessä lanka-, neulos-, kangas- vaiko värjäämötehdas. Yrityksellä oli monipuolinen ja vaativa asiakaskunta, jonka johdosta heidän laboratoriossansa testataan elektronisesti värjätyn langan sävy. Päätuotanto suuntautui eri vahvuisiin lankoihin, joita käytetään mm. vaateompeluun, mutta myös vaativimpiin olosuhteisiin, kuten autojen istuimiin ja palomiesten asuihin. Yritys vaikutti asiaan paneutuneelta, ja siitä todistuksena heiltä löytyi puolen kymmentä sertifikaattia.

Vierailumme jälkeen uusi tuttavamme Zala johdatti meidät syömään Mariborin parasta jäätelöä lämpimän päivän (veikkaus: ainakin 18C !) kunniaksi. Muutaman mutkan kautta vielä teelle, ja kipin kapin takasin dormille, jossa oli iltaohjelma teki jo soudcheckkejään.

Iltatapahtuma oli ilmeisestikin suunnattu dormimme asukkaille, jotka kaikki ovat tyttöjä, ja opiskelevat

läheisissä kouluissa. Se ei kovinkaan paljon poikennut suomalaisesta koulun juhlasta, paitsi että tällä kertaa välispiikit jäivät vieläkin enemmän ilmaan roikkumaan, kun ei tuo slovenia vielä reilun viikon jälkeen oikein taivu. Heh. Ohjelmiston kohokohta oli kun koulumme ja koulutusalamme oppilaat esittelivät luomuksiaan muotinäytöksissäkin tutuin pyörähdyksin. Muotoilu oli idearikasta ja luovaa, ja pilkettä silmäkulmastakin löytyi yhdestä ja toisestakin tuotteesta!

Terveisiä sateisesta Szegedistä!

Täällä on satanut perjantaista saakka, mutta äsken aurinko putkahti esiin. Edellisviikon lopulla aloimme saada vaatteita näyttämään vaatteilta ja enään puuttuu hienosäätöä. Kävimme myös tehtaassa jossa tilattii juhlavaatteita miehille ja naisille eri maista ja paikanpäällä ne muokattiin asiakkaalle sopivaksi. Samassa tehtaassa oli myös kodintekstiilejä matoista tyynyihin. Vierailu oli hyvin mielenkiintoinen. Viikonloppu kului miltein sisätiloissa sateen vuoksi, osa kävi elokuvissa ja tuhlaamassa rahaa tuliaisiin ja vaatteisiin.

Tänään maanantaina kävimme Naturtex - tehtaassa. Se valmisti ihanan pehmeitä peittoja ja tyynyjä polyesteristä ja puuvillasta. Tehtaan opas osasi erittäin hyvin englantia ja sen takia teki tehdaskierroksesta mielenkiintoisen. Tehtailun jälkeen menimme lempi torille syömään lempi herkkuja ja sen kautta takaisin kotiin. Ja nytten istumme mäkkärissä juomassa kahvia.

Päivän mietteet:
Miksi
- matkalaukku alkaa näyttää liian suurelta
- lompakko liian pieneltä
- mäkkäristä saa parhaimmat kahvit ja kahviherkut
- pitää olla huono sää
- ei ole irtokarkkeja?

Terveisin Unkarin tytsyt

Perillä Prahassa

Saavuimme tänään Prahaan. Lentokentällä meitä vastassa oli yksi opettaja ja rehtori, jotka kyyditsivät meidät asunnollemme. Asuntomme on aivan keskustassa ja koulu on kävelymatkan päässä. Olimme perillä sen verran myöhään, että kävimme vain pikaisesti kaupungilla pyörähtämässä ja ostamassa ruokaa. Huomenna olisi tarkoitus tutustua kaupunkiin vähän enemmän.

Heini, Hanna, Satu, Holly ja Helmi

Super

Käytiin perjantaina Ptuj:ssa, joka on Slovenian vanhin kaupunki. Kaupunki jäi kuitenkin näkemättä, sillä koko päivä meni jonkinlaisilla messuilla, missä koululla oli oma ständi. Päästiin myös hius- ja meikkimalleiksi :)) Lauantaina kierreltiin vanhaakaupunkia, ja käytiin leffassa. Onneksi leffoissa on sloveniaksi tekstitykset, joten edes puhetta ymmärsi. Aamu mennyt tänään hyvin hitaasti, pakko kuitenkin lähteä syömään, vaikka tuuli ulkona on hillitön.

Tere taas

Ensimmäinen viikko Tallinnassa on sujunut todella nopeasti ja mukavasti. Päivisin olemme olleet koulussa ja illat viilettäneet missä milloinkin  - lähinnä siis tutkimassa kaupunkia, shoppaillessa ja kahviloissa ja ravintoloissa. Eilen lauantaina yksi "luokkalaisemme" vei meidät Tallinnan kirppareille ja vintage-kauppoihin sekä kävelytti meitä ympäri Vanhaakaupunkia. Hän vei meidät paikkoihin, joihin emme olisi ikimaailmassa löytäneet ilman hänen apuaan. Oli ihan mahtava päivä! Todella kiva nähdä paikkoja, kauppoja ja ravintoloita, joissa ihmiset täällä oikeasti käyvät ja jotka eivät ole vain niitä samoja, joita turistioppaissa aina suositellaan.

Koulussa

Turistit Vanhassakaupungissa kartta kourassa

Ollaan kävelty tässä viikon aikana ihan älyttömästi. Voitaisiin toki kulkea enemmän busseilla, ratikoilla ja trolley busseillakin, mutta onhan se ihan kiva kävellä, niin näkee oikeasti paikkoja.

Käytiin eilen myös Ivo Nikkolon liikkeessä. Nikkolo on Viron tunnetuin muotisuunnittelija. Sara ja Anna ostivat samanlaiset mekot, hah!

Koko suomalaisnelikko, kuvan otti meidän oppaanamme toiminut luokkalaisemme Pam.

- Sara, Anna, Sanni & Jasmin

Suveks vormi!

Ensimmäinen viikko Estonia-teatterissa takana. Puhumme jo "sujuvaa" eestiä, kuten "Kas se on hästi tehtud?" eli "Onko se hyvin tehty?" ja "Ma vajan abi" eli "Tarvitsen apua". Katja on tehnyt viikon aikana 60-luvun mekon alusta loppuun. Minä taas olen korjannut paitaa ja takkeja, ommellut huiveja ja suurentanut housut ja paidan. Eilen pääsimme katsomaan ilmaiseksi balettia!
Huomenna on tiedossa kangaskauppakierros.

Katja ja Suvi

Slovenia Maribor, Riikka

Olemme tutustuneet kolmeen materiaaliputiikkiin täällä Mariborissa. Tiistaina ostettiin kankaita ja teimme suunnitelmia siitä mitä haluaisimme valmistaa. Mariborin koulussa opiskellaan suunnittelua, ei niinkään ompelua. Suunnittelu on hyvin ennakkoluulotonta ja luovuutta arvostetaan. Suunnittelin mekon/tunikan mustavalkoisesta trikookankaasta. Pyrin suunnittelussa ja valmistuksessa haastamaan itseäni. Ihana opettaja auttoi peruskaavan piirtämisessä. Kyseinen opettaja puhuu jatkuvasti, ohjaa ja selittää asiantuntevasti ja mielellään miten asiat tehdään, ei kuitenkaan puhu englantia. Opettajat auttavat mielellään ja sanovat työskentelystämme ”super”.

Mariborissa aurinko lämmittää, kevät on tulossa, meidän mielestä kevät on jo täällä. Pitkän talven jälkeen tuntuu huojentavalta kuulla jälleen linnunlaulua. Vähitellen tutustumme Mariborin kaupunkiin, eilen koulun jälkeen vietimme iltapäivähetken Cuba-henkisessä kahvilassa, menemme varmasti uudelleen. Vuoristo antaa oman erikoisen vivahteen kaupungille. Monet puhuvat jopa erittäin hyvää englantia. Slovenia tuntuu hyvin mukavalta ja rennolta maalta.